Tuotteet

Yhteisön hankkimien metisilliiniresistenttien Staphylococcus aureus -infektioiden ilmaantuvuus kasvaa hälyttävää vauhtia.Tehokas hoito on historiallisesti käsittänyt varhaisen erottelun ja antibioottien käytön.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli määrittää prospektiivisesti empiirisen hoidon tehokkuus käsien infektioiden hoidossa. Prospektiivinen satunnaistettu tutkimus suoritettiin tason I läänin sairaalassa.Potilaat, joilla oli käsitulehdus, saivat joko empiiristä suonensisäistä vankomysiiniä vastaanoton yhteydessä tai suonensisäistä kefatsoliinia.Tuloksia seurattiin käyttämällä infektion vakavuutta, asianmukaista kliinistä vastetta ja oleskelun kestoa.Kustannustehokkuus laskettiin käyttämällä kunkin potilaan kokonaiskustannuksia molemmissa ryhmissä.Tilastolliset analyysit suoritettiin. Tutkimukseen otettiin 46 potilasta.24 satunnaistettiin kefatsoliiniin (52,2 prosenttia) ja 22 (47,8 prosenttia) vankomysiiniin.Hoitokustannusten (p < 0,20) tai keskimääräisen oleskelun keston (p < 0,18) välillä ei ollut tilastollista eroa ryhmien välillä.Kefatsoliiniin satunnaistetuilla potilailla oli korkeammat keskimääräiset hoitokustannukset verrattuna potilaisiin, jotka satunnaistettiin saamaan vankomysiiniä (p < 0,05).Vakavampia infektioita sairastavilla potilailla keskimääräiset hoitokustannukset olivat kalliimpia (p < 0,0001) ja pidempi keskimääräinen oleskeluaika (p = 0,0002).Lähellä tutkimuksen loppua yhteisön hankkiman metisilliiniresistentin S. aureuksen ilmaantuvuuden tekijöiden läänisairaalassa havaittiin olevan 72 prosenttia, minkä vuoksi laitosten arviointilautakunta keskeytti tutkimuksen ennenaikaisesti korkean ilmaantuvuuden vuoksi. Metisilliiniresistentin S. aureuksen asianmukaista varhaista hoitoa ei ole varmistettu lopullisesti.Kefatsoliinia ja vankomysiiniä käytettäessä ensilinjan aineena ei havaittu eroa.